Etusivu  |   Omat koirat  |   Pentueet  |   Tulossa  |   Muistoissa  |   Historia  |   Reissutarinoita  |   Uutisblogi  |   Linkit

Juttua Briskness-leiriltä 20 - 22.8.2010!

 

Perjantaina  aamupäivällä 20.8 Scudon nokka lähti kohti Häijäätä Sastamalan kunnassa sijaitsevaa Koiviston Kestikievaria.
Kyytiin tulivat Marianne ja Riikka, joiden kanssa katsottiin ja merkattiin meille hakuradat ja käväistiin katsomassa jälkimaastot.
Leirille oli tulossa reilu 20 henkeä ja koiria oli 25.  

 

Porukka valui leiripaikalle pikkuhiljaa illan mittaan ja klo 19.00 mennessä kaikki olivatkin jo suurin piirtein paikalla ja majapaikat katsottuna.
Itselläni oli huono tuuri, koska molemmat likat, sekä Ilona että Alma olivat juoksussa. Ilonalla vielä nappipäivät ja Almallakin melkein.
No, molemmat koirat olivatkin sitten koko ajan autossa ja myös nukkuivat siellä yönsä. Pihalla eivät olleet kun vasta sunnuntaina,
kun kaikki muut olivat jo lähteneet.  Käytin ne 3-4 kertaa päivässä lenkillä metsätien päässä kaukana muista koirista.
Eivät nuo näyttäneet kovin paljon siitä häiriytyvän kuin ei myöskään leirillä olevat urokset. Paljon en sitten omilla koirilla tehnyt,
ainoastaan Ilona ajoi jälkimetsässä yhden jäljen. 

Perjantaina sopparuoan jälkeen tehtiin ihan lähimetsään esineruutu ja juuri kun ekan koiran oli määrä mennä ruutuun,
ruudusta pölähti melkoinen parvi maa-ampiaisia. No eipä muuta kun siirtämään ruutu toiseen paikkaan.
Kaikki halukkaat saivat tehdä esineruudun ja melko hyvin ehdittiinkin ennen hämärän tuloa.  
Loppuilta kuluikin sitten rattoisasti virvokkeita nauttien ja seurustellen. 



 

 

Viikonlopuksi säätiedotukset olivat luvanneet kunnon sadetta mutta meitä säät kyllä suosivat. Lauantai oli todella hieno päivä.
Runsaan aamiaisen jälkeen lähdettiin kaikki metsään. Porukka oli jaettu kolmeen osaan; yksi sakki lähti 10 km päähän jäljelle ja
kaksi muuta porukkaa lähimetsään tehdyille hakuradoille.  Metsässä sitten oltiinkin aina ruokaan eli klo 14.00 asti.

Herkullisen ruoan jälkeen oli pieni luova tauko ja sillä aikaa Mariannen kanssa suunniteltiin temppurata pihamaalle. 
Radasta tuli sopivasti haastava kaikille ja hauskoja tilanteita oli runsain mitoin.  Outi otti hauskoja kuvia erilaisista tilanteista.

 


Temppuradan voitti ylivoimaisesti Ossi ja Sanna. Ossi oli kyllä ylpeän näköinen maitorattaiden kyydissä nenä menosuuntaan päin.
Ihan ansaittu voitto Ossille. Toiseksi temppuradalla tuli belggari Remo ja Maija, kolmanneksi Starsky koira Rölli ja Riikka G.
Paras Briskness-koira temppuradalla oli Loru ja Päivi. Omista koirista Kira teki viimeisenä radan ulkopuolella kisan. 
Tulihan vähän sellainen Spede Pasanen tunne sen jälkeen, kun huomasin että Kirahan tekee pohjat radalla. 
Spedehän tahtoi aina voittaa kaikki kisaajat siellä omassa ohjelmassaan. Erona oli nyt vain, että Spede harjoitteli joka kerta,
me taas ei... ;-)  Vaikka sellaistakin vihjailua kuului.  Olin yllättynyt Kiran maitorattailla kyydissä olemiseen,
kun ajattelin, ettei se pysy siinä sekuntiakaan ja myös muoviämpärin noutoon. 

Temppuradan tulokset: 

  1. Ossi ja Sanna    2.01
  2. Remo ja Maija    2.34
  3. Rölli ja Riikka G.  2.40

Paras Briskness-koira oli Loru ja ohjaajansa Päivi. 

Kira ulkopuolella kisan  1.54 

Temppuradan pisteytys on sen verran kiemurainen että vain voittajakolmikon ja Kiran ajat on näkyvillä.

 

 

Mariannen ja Juhan Coxista ( J-pentueen isä ) oli tullut muutama viikko aikaisemmin Muotovalio ja he tarjosivat täytekakkua leiriläisille. 
No, kakun päällä luki virheellisesti Tva ja Kva Coxi...

Minä olin ilmoittanut tekijöille väärin nuo kirjaimet, mutta siitä huolimatta kakku maistui hyvälle.
Ehkä se on vaan enne ja katsaus tulevaisuuteen...!

Kakkukahvien jälkeen porukka lähti pienelle luontopolulle, jonne Marianne oli laatinut 11 kysymystä sisältävän visaisen
kysymyssarjan koskien Briskness kenneliä ja osa muita yleissivistäviä asioita.

Luontopolulla kysymykset selvitti parhaiten Outin ja Ramin joukkue, toisena oli Päivi ja Loru ja kolmantena
uudet bordercollie harrastajat Sabina ja Matti terästettynä Maijalla.

Hanna ja Enni olivat samaan aikaan Hämeenkyrössä etsintäkokeessa ja tietysti jännäsimme miten siellä oikein menee.
Ja hyvin meni. Enni pokkasi EK 2 koularin hyvällä ykköstuloksella.  Onneksi olkoon!

Luontopolun tulokset:   max pisteet 47

1. Outi ja Rami 40
2. Päivi 38
3. Sabina, Matti ja Maija 30.5
4. Sanna ja Joonas 29
5. Katja ja Jedda  26
6. Riikka ja Fria  26
7. Pia ja Juha 23
8. Antti ja Johanna 21.5
9. Sami ja Mia 20
10. Johanna ja Pekko 10

Myöhemmin illalla käytiin vielä saunassa ja grillattiin makkaraa.  Sade yllätti meidät lauantai-iltana  mutta se ei enää haitannut,
kun oli muutenkin jo myöhä ja Nukku-Matti alkoi kutsumaan.

Sunnuntai-aamuna tapani mukaan nousin aikaisin ylös ja lähdin likkojen kanssa perämettään lenkille. 
Siellä oli hyvä käydä, kun ei ollut taloja eikä muita ihmisiä lähelläkään ja koirat saivat juosta irrallaan.

Alun perin olimme suunnitelleet harjoitushakukisaa sunnuntaille, mutta sitten ei tullutkaan tarpeeksi osallistujia,
niin menimme muuten vaan hakuilemaan ja esineruutuun. Vielä ennen ruokailua otimme koiratoton eli koirien juoksukisan.
Se on sellainen, joka saa koirat aina innostumaan.
                                                                           

Koiratoton tulokset:    Pennut alle 1v.    
             
1. Fria 9.44 1. Jeriko 10.35  
2. Remo 9.97  (belggari) 2. Oiva 10.63  
3. Osmo 10.12 3. Sohvi 10.74  
4. Demo 10.16        
5. Jedda 10.38        
6. Kerttu 10.41        
7. Alli 10.59        
8. Roi 10.72        
9. Enni 10.78        
10. Rölli 10.80        
11. Loru 10.87      
12. Manu 11.01      
13. Ossi 11.31      
14. Turo 12.34      
15. Heimo 12.90      
16. Ima 14.15 Jumbo-palkinto Imalle, hernekeittotölkki!      
17. Cosmo 16.56  (mäyräkoira, oma sarja)      

 


 

Lopuksi jaoimme Mariannen kanssa kisojen palkinnot, Outi otti ryhmäkuvan ja juotiin vielä lähtökahvit makoisan tortun kera. 
Toivottavasti kaikki lähtivät tyytyväisinä koteihinsa monta uutta tuttavuutta rikkaampana.

Haluan vielä kiittää kaikkia leiriläisiä mukanaolosta.  Te kaikki teitte tästä mahdollisen!

SUURIN  KIITOS menee kuitenkin Mariannelle!  En olisi pystynyt tähän yksin...